Lapakulman valmistus

Edellisellä kerralla liimaukseen jääneen bodyn sai pois puristuksista ja totta tosiaan, Titebond oli tehnyt tehtävänsä ja liimannut kansipuun runko-osaan kiinni.

Bodyaihio lähtee seuraavaksi kaverin mukana hiottavaksi kannen osalta pitkän nauhan hiomakoneella, jotta pahoilta palkeenkieliltä vältyttäisiin kannen tasoittamisen yhteydessä.

Kun bodylle ei oiken tässä vaiheessa mitään voi tehdä, ajattelin siirtyä kaulan kimppuun. Kaulan valmistamisen aloitin lapakulman sahaamisella. Googlettelin PRS:ssä käytettyjä lapakulmia ja löysinkin Fretted Americanan sivun, jossa oli selvitys PRS:n Dragon III:n ominaisuuksista. (www.frettedamericana.com/product/1995-paul-reed-smith-dragon-lll-11). Otin varman päälle ja laitoin asteen verran paremmaksi, Dragonin 11 asteen lapakulman sijaan omaani lapakulmaksi päätin laittaa 12°. Lukaisin tuon artikkelin tätä kirjoittaessa tarkemmin ja rupesin miettimään, että näinköhän tuo 12° on turhan jyrkkä kulma. Vibralla varustetuissa PRS:ssä onkin tuon mukaan 7° lapakulma. No, männessähä tuon näkköö.

Aloitin homman piirtämällä astelevyn kanssa kaulan sivulle oikeaan kulmaan viivat ja varmistin lavan jigin kanssa, että lapa ylipäätään mahtuu sille varatulle alueelle.

Etenin lapakulman valmistamisessa sahaamalla ensin vannesahalla ns. "enimmät pois".

Vannesahauksen jälkeen siirryin pyörösahalle ja virittelin kaula-aihion tukipuiden avulla sahauspöytään kiinni, oikeaan kulmaan tietenkin.

Viritelmä oli muuten hyvä, mutta lavan aluetta ei saanut kokonaan sahattua, kun takimmainen, tukirimaa paikallaan pitävä puristin otti pyörösahan runkoon kiinni. Jouduiin hetken miettimään, että miten homman saa hoidettua kunnialla loppuun. Päädyin lopulta kiinnittämään kaulan toisin päin sahauspöytään. Tällä tavoin tukiriman puristinkaan ei ottanut mihinkään kiinni ja sain sahattua lavan muutamalla sahauskerralla suunnilleen oikeaan mittaan.

Jätin lavan yläpuolelle n. 1 mm ylimääräistä puuta, eli en sahannut ihan viivaa myöten vielä tässä vaiheessa. Jos esim. jotain pieniä kolhuja tulee ennen lapaviilun liimaamista, niin onpahan sitten varaa hioa ne pois. Lisäksi aihio ei ole tarpeeksi leveä, joten levennyspalasia on käytettävä. Työstän lavan yläpuolen oikeaan mittaan sitten, kun levennyspalat on asennettu.

Seuraavana hommana kaulan osalta olisi kaularaudan uran jyrsiminen. Kun ura on tehty, voi kaulaa alkaa vähitellen työstämään oikeisiin muotoihin. Tuttu kitaraseppä, sama, jolta jigit sain, soitteli ja sanoi, että hänelle oli jäänyt yksi ruusupuuotelauta ylimääräiseksi. Oli kuulemma ehtinyt siihen nauhaurat ja lintu-otelautamerkkien (!) koloset valmistaa. Ajattelin ottaa haasteen vastaan, en ole aikaisemmin perus dotseja vaikeampia otelauta upotuksia tehnytkään.

Rungon valmistusta part 1

Noniin, nyt päästäänkin jo varsinaiseen aiheeseen, eli rungon valmistamiseen. Tälle työskentelykerralle otin tavoitteeksi saada jo aikaisemmin höylätyn kansipuun liimattua runkoaihioon kiinni. Kaveri lupasi opiskelupaikallaan pitkän nauhan hiomakoneella hioa kansipuun määräpaksuuteen loppuviikosta, joten senkin takia homma oli hoidettava pois alta.

Aloitin höyläämällä runkoaihion 40 mm paksuuteen. Tein runkoon tarvittavat jyrsinnät ennen kansipuun liimaamista. Elektroniikkapotero ja urat johdotuksille olivat siis kyseessä. Elektroniikkapoteroa jyrsiessä pääsin toteamaan, että edellisessä blogitekstissä raportoitu laakeriterä toimi varsin mainiosti.

Ennen jyrsimellä ajamista porasin enimmät puut poteron kohdalta pois

Sitten ei muuta kuin jigi kiinni ja jyrsimään

Terässä ei aivan riittänyt pituus jyrsiä poteroa koko matkalta, joten loput jyrsin toiselta puolelta terän päässä olevalla laakerilla varustetulla terällä

Reikähän siihen tuli

Seuraavaksi vuorossa ovat johdotusten koloset

Ennen kansipuun liimaamista hetken mietin miten homma olisi järkevintä hoitaa, jotta kansi sattuisi oikealle kohdalle. Kohdistus oli siksi näinkin tärkeää, koska kansipuussa on toisessa reunassa melko ikäviä oksankohtia ja niiden ansiosta toiseen reunaan ei jää ylimääräistä juuri lainkaan. Päätin työstää kansipuun oikeaan muotoonsa, niin kohdistus onnistuu keskiviivan ja rungossa olevien ääriviivojen avulla.

Karkeat muodot ensin vannesahalla, sitten jyrsimellä loput

Ei riemulla rajaa kun DeWaltilla ajaa

Jigin kiinnityksessä päädyin käyttämään ruuveja, koska kaksipuoleista teippiä tai vastaavia yleellisyystuotteita ei tähän hätään ollut saatavilla. Sijoitin ruuvit sellaisiin kohtiin, jotka lopulta jyrsitään pois, eli kaulataskun kohdalle ja tallan kohdalle. Tälläkin kiinnityksellä jigi asettui aivan hyvin myös reunoilta kansipuuta vasten.

Pienoisia ongelmia seurasi jyrsinnän jälkeen jigin irrotusvaiheessa. Kaulataskun kohdalla ollut ruuvi katkesi (!) kun aloin irrottaa sitä. Yritin vielä pihdeillä kiertää näkyville jääneestä osiosta ruuvia pois, mutta eihän se siitä mihinkään lähtenyt. Päädyin sahaamaan kohdalta pienen palan pois. Kaulataskun tekemisen yhteydessä ko. kohta lähtee joka tapauksessa pois, joten silloin ruuvista olisi vain haittaa.

Lopuksi vielä koko paketti liimautumaan

Huomenna pääsee katsomaan tekikö Titebond tehtävänsä :)

Köyhän miehen laakeriterä

Edellisen projektin yhteydesssä kävin paikallisesta Toolsista kyselemässä terän yläpuolisella laakerilla varustettua suoraa jyrsimen terää. Tilaamalla olisi ko. terän saanut ja hinta asettui n. 50 euron luokkaan. Tuolla kertaa terä jätettiin tilaamatta.

Järkeilin, että loppujen lopuksi kyseessä on suora jyrsimen terä, terän ulkohalkaisijan kokoinen laakeri ja laakerin paikallaan pitävä kiinnitysholkki. Täysin toteutettavissa oleva konstruktio.

Joten ei muuta kuin lyhin mahdollinen matka töihin, eli tuumasta toimeen:

Aloitin teräprojektin vierailulla paikalliseen laakerikauppaan. Mukaan tarttui 8 mm keskireiällä ja 16 mm ulkohalkaisijalla varustettu laakeri. Hintaa moisella oli 9 euroa. Valmiiksi pajalta löytyi 8 mm varrella ja 16 mm terän ulkohalkaisijalla oleva suora jyrsimen terä. Laakeri sujahtikin varteen vaivattomasti. Enää puuttuu laakerin paikallaan pitävä lukituslaite. Metallipuolen jämäpalalaatikosta löytyi sopivasti pätkä 18 mm akselia, josta lukituslaitteen saa mainiosti valmistettua.

Koneistushommat aloitin päätyn tasaamisella

Sitten tanko oikeaan, alle 16 mm paksuuteen. En sen tarkemmin edes mittaillut, tavoitteena oli saada paksuus alle 16 mm, jotta kiinnitysholkki ei ota jigiin tai jyrsittävään materiaaliin kosketusta.

8 mm terällä tangon päätyyn reikä

Pistoterällä sopivan mittaisen holkin irrotus

Porasin holkkiin 3 mm reiän ja tein M4 kierteen kiinnitystä varten. 3,3mm poranterää ei tähän hätään ollut saatavilla, joten siitä syystä pienoinen muotovirhe reikää poratessa :D

Lopuksi sahasin M4 -kierteellä varustetusta koneruuvista lyhyen pätkän ja tein sen päätyyn rautasahan ja viilan avulla uran, josta ko. ruuvi voidaan kiristää.

Kuvassa valmis tuote:

Kustannuksia muodostui tähän kuluerään siis 9 euroa. Ainakin tässä vaiheessa olen tyytyväinen n. 40 euron säästöön. Samalla pääsi pitämään yllä metallisorvin käytön perustaitoja. Kunhan tässä jyrsimisvaiheeseen pääsee, niin voi todeta ajaako tämä saman asian kuin "kaupan laakeriterä".

Sitten ei muuta kuin jyrsimään!